Viimeiset viikonloput

Huomaan ajan kuluvan nopeasti oikeestaan vaan tän blogin kautta, vastahan mä ihan pari päivää sitten kirjotin! No joo, Riinalta synttärilahjaksi saadussa salmiakkijoulukalenterissa on enää vaan neljä luukkua avaamatta (koska söin tietysti ennakkoon ne luukut, joita en ole täällä enää avaamassa).

Hittoku aurinko paistaa silmää.

Toissaviikonloppu vietettiin Kaisan kanssa aika rennoissa merkeissä. Ei kävelty jalkojamme tärviölle vaan hengailtiin kaikessa rauhassa. Käytiin museo Pradossa, koska multa oli vielä kaikki kaupungin museot kokematta. Opiskelijakortillahan tonne pääsee ilmaiseksi, mut kävi ilmi että meikä on liian vanha opiskelija-alennukseen. Maksoin sit 14 euroa nähdäkseni pääosin melko tylsiä ja Jeesus-aiheisia tauluja. Joo, en oo kyllä mikään sivistyny taideihminen, tiiän. Voin nyt kuitenkin sanoo käyneeni siellä! Käytiin myös Retiro-puistossa paistattelemassa päivää. Vielä näin joulukuussakin aurinko lämmittää ihanasti, istuin siellä lammen äärellä t-paitasillaan, eikä ollu yhtään kylmä. Lauantai-illan ohjelmistoon kuului känni. Aloteltiin tässä kotona ja Esakin liittyi seuraan. Yhden maissa lähdettiin naapurikaupunginosaan Malasañaan pieneen baariin yksille. Esa jatkoi siitä matkaa omien kavereidensa luo ja me Kaisan kanssa siirryttiin yökerhon jonoon. Oon ehkä jo kirjoittanutkin tästä, mutta täällä on tosi tyypillistä maksaa sisäänpääsyä esim 15 euroa ja saada samaan hintaan yksi juoma. Ja muuten ne juomat onkin sitten tosi kalliita. Drinkkejä kaadetaan kyllä ihan vapaalla kädellä, mun vodka con red bull maistui niin järkyttävästi pelkältä (paskalta) viinalta, että jouduttiin Kaisan kanssa vaihtamaan päikseen ja sain sen vähän paremman makuisen vodka con limonin. :D Siellä me sit jorattiin aamuviiteen asti. Musiikki oli niin kovalla, että en yksinkertaisesti kuullut mitään, mitä meitä lähestyneet ihmiset koitti meille jutella. Ja kotimatkalla (ja vielä seuraavana aamuna) korvissa soi niin, että aattelin saaneeni elinikäisen kuulovaurion. Sunnuntai olikin sit täysin pyhitetty makaamiselle. Tai no, kävinhän mä illalla hakemassa meille ruokaa Burger Kingistä. Olisin kyllä halunnu osallistua tuttujen Suomivaihtareiden itsenäisyyspäivän juhliin, mut näin kävi tällä kertaa. Sunnuntaina vähän shoppailtiin, ja maanantaiaamuna Kaisa lähtikin takas Suomeen.

Hemmetin rumat jouluvalot keskustassa. Miks kaikki nää värit?

Maanantai ja tiistai oli täällä vapaapäiviä. Maanantai siksi, koska edeltävä sunnuntai oli Espanjan perustuslain päivä. Tiistaina taas vietettiin uskonnollista pyhää, nimittäin neitseellisen sikiämisen päivää. On saatettu tästäkin aiheesta parit vitsit vääntää. Koulua viime viikolla oli siis vaan keskiviikkona ja torstaina, ja viikko menikin ohi tosi nopeesti. Viikonloppuna en tehny juuri mitään, kävin pyörähtämässä joulumarkkinoilla (helvetti maan päällä) ja muuten vaan kaupungilla vähän joululahjaostoksilla. Tarkoitus oli myös lukea tämän viikon tentteihin, mutta aika vähällehän se sitten jäi, yllättäen.

Koulua on enää huominen, jolloin lähinnä kerrataan tentteihin tulevia asioita, ja keskiviikko, jolloin tehdään tentit. Torstaina saa mennä juttelemaan tenteistä tai koko tästä opintojaksosta opettajien kanssa, jos haluaa. Ja sit se on siinä. Oon kyllä tosi tyytyväinen että tulin, koska oon oppinut niin paljon. Syyskuussa osasin muutaman fraasin ja vähän sanastoa liittyen esimerkiksi vaatteisiin ja väreihin. Kolme kuukautta myöhemmin on käyty läpi kaksi oppikirjaa, A1 ja A2. Ymmärrän puhuttua ja kirjoitettua espanjaa melko hyvin, ja pystyn itsekin tuottamaan tekstiä melko helposti. Puhumisessa oon kuitenkin aika jäinen. Ja se johtuu paljon siitä, että jännitän sosiaalisissa tilanteissa. Totesinkin eilen pizzeriassa tarjoilijan kanssa käydyn espanjankielisen keskustelun jälkeen, että oppiminen olisi varmaan helpompaa jos tykkäis puhua ihmisille. Minkäs teet! Oon pystyny täysin samastumaan Finnish Nightmares -sarjisten Mattiin täällä ollessani.